Eihän siitä viime päivityksestä ole kuin KAKSI kuukautta. Tosin jos ei ole mitään sanottavaa, niin pitääkö se kirjoittaa joka viikko blogiin? "Hei, minulle ei ole tapahtunut mitään erikoista - taaskaan, mutta päivitämpäs siitä huolimatta :3" Järkevyyden riemuvoitto...
Noh, voin tiivistetysti sanoa (ja jos olette seuranneet naamakirjaa, niin tiedätte jo) olen keskittynyt ennakkotehtäviin ja VAKAVA-aineistoon. Ennakkotehtävät sain tehtyä hyvissä ajoin ennen deadlinea (ei yhtään minua) ja VAKAVAnkin olen lukenut jo kaksi kertaa läpi ja kerkeän lukea kolmannen kerran. Aikaa on vielä puolitoista viikkoa. Kyllä tuolla lukemisella pitäisi jo pärjätä, kun Tuomaskin on sen kokeen päässyt läpi huonommalla lukemisella.
Pääsin armeijaankin, yay! Ainakaan ei tarvitse pitää toista välivuotta tekemättä mitään, jos taas sattuu niin ikävästi (mitä en missään nimessä toivo tapahtuvan), etten saisi opiskelupaikkaa. Valintatilaisuus oli aika metka. Kaikki armeijatyypit on hirmu rentoja ja huumorintajuisia, mitä en osannut odottaa. Kaksi naisaliupseeria, jotka parhaillaan suorittivat palvelustaan, kertoivat meille kokemuksiaan ja me saatiin heiltä kysellä kaikkea = todella hyödyllinen juttu. Haastattelu jännitti aivan hirveästi, mutta majuri Laiho, joka haastattelut piti, oli aivan mahtava tyyppi. Oli huolissaan siitä, että miten mie oon voinut elää, kun olen tämmöinen pajunvarsi. Hyvinhän tässä on eletty jo 20-vuotta.
STAGEn kevätshow'kin lähestyy. Ja sen huomaa. Olen koko ajan niin mustelmilla ja koko vartalotönkissä, kuin ihminen vain voi olla. Nämä viimeiset treenit on kaikista raskaimmat. Vielä on kahdet ylimääräiset ennen kenraalia ja sitten onkin näytönpaikka. Tämä show on minun viimeinen STAGElla, niin aion vetää sata lasissa vaikka pää kainalossa. Eiliset treenit oli kyllä aika tuskaa. Huomasi, että kaikki olivat aika väsyneitä viimeisellä tunnilla, kun alkoi naurattaa ja kämmejä tuli aika hienosti. Pelottavat saalistajat eivät olleet kovin pelottavia, enemmänkin väsyneitä.
Ja sitten viimeinen juttu: Meidän hauvavauva saapuu huomenna! Äiti ja isi lähtee tänään Tampereelle, ovat siellä yön, ajavat lauantaiaamuna Pieksämäelle, hakevat koiran ja ajavat kotiin. Nimen keksiminen uudelle tulokkaalle ei ollut helppoa. Piti keksiä jotain K:lla alkavaa, joka sopi kennelin (Musketeer's) nimen kanssa. Päädyttiin sitten minun ehdotukseen, jonka alkuperää en itsekään tiedä. Se vaan tuli jostain. Joten, uuden haukkumme nimi on Musketeer's Kasmir. Kasmiriksi sitä kutsutaan sitten ihan muutenkin, ei ole pelkkä kennelinimi, joka näkyy virallisissa papereissa.
Että tällaista. Kohta alkaa väsyttävä pääsykoerumba, ravaan ympäri Suomea ja sitten parkkeeraan itseni vuodeksi Sodankylään. Toivottavasti kerkeän kaikkia kamuja nähdä ennen sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti